FiCLA julkaisee
Suomen kognitiivisen kielentutkimuksen yhdistys FiCLA järjestää:
Työpajan "Kognitiivinen kielentutkimus: mitä se on, mitä ei?"
Kielitieteen päivillä (Vaasassa 23.-24.5.)
Kognitiivista kielentutkimusta on tehty Suomessa jo runsaat 20 vuotta, maailmalla pidempäänkin. Tänä aikana kognitiivisen kielentutkimuksen "reviiri" on laajentunut ja monipuolistunut. Samalla sen rajat ovat hieman hämärtyneet. Tutkimussuuntauksen ulkopuolella kognitiivinen kielentutkimus samastetaan edelleen toisinaan kognitiiviseen kielioppiin, vaikka kognitiivisen kielentutkimuksen piiriin kuuluvat laajimman käsityksen mukaan kaikki ne tutkijat, jotka nimittävät tutkimustaan kognitiiviseksi.
Suomessakin suuntaus on ollut kognitiivista kielioppia laajempi jo sangen kauan: jo 20 vuotta sitten ilmestyneessä järjestyksessä ensimmäisessä Suomen kielitieteellisen yhdistyksen vuosikirjassa on julkaistu mm. artikkelit paitsi myöhemmin kognitiivisena kielioppina tunnetusta "tilakieliopista" myös konstruktiokieliopista, joka nykyisin ilman muuta luetaan kognitiivisen kielentutkimuksen piiriin kuuluviin lähestymistapoihin.
Toisaalta suuntauksen piirissä ei ole yksimielisyyttä siitä, mitä "kognitiivinen" kielentutkimuksessa tarkoittaa. On esitetty mm. kritiikkiä, jonka mukaan kognitiivinen kielioppi ei kykene täyttämään omaa ohjelmallista pyrkimystään 'psykologiseen realistisuuteen'. Tätä heijastaa sekin, että "kognitiivisen kielentutkimuksen" ja (neuro)psykologisemmin orientoituneen "kielen ja kognition tutkimuksen" lähestymistavat ja tutkimuskohteetkin ovat usein olleet keskenään sangen erilaisia.
Myös suuntauksen suhde aineistolähteisiin - esimerkiksi korpusaineistoihin ja kielenpuhujan intuitioon - on epäselvä. Osa kognitiivisen kielentutkimuksen edustajista on viime vuosina vaatinut, että nimikkeellä "kognitiivinen kielentutkimus" tehtävän tutkimuksen tulisi olla aina luonteeltaan empiiristä, korpuksiin tai testaamiseen pohjautuvaa, toiset taas katsovat, että nimikkeen alla voidaan ilman ristiriitaa tehdä myös introspektioon perustuvaa tutkimusta.
Työpajassa käydään keskustelua esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:
– Mikä kognitiivisessa kielentutkimuksessa on kognitiivista (ja mikä vain väittää olevansa)?
– Mitä kognitiivisen kielentutkimuksen piirissä nykyään tehdään?
– Mitä kognitiivisen kielentutkimuksen piirissä ei tehdä, mutta pitäisi?
– Mihin suuntaan ollaan menossa? Kognitiivisempaanko? Pirstaleisempaanko?
Näiden teemojen lisäksi toivotamme tervetulleiksi aihepiiriin laajemminkin eri tavoin liittyviä esitelmiä.
Pyydämme puhujiksi halukkaita ilmoittautumaan ja lähettämään
keskiviikkoon 13.2. mennessä sähköpostitse Jaakko Leinolle (jaakko.leino@helsinki.fi)
- nimensä sekä esitelmän otsikon ja sisällön lyhyen kuvauksen
- enintään yhden sivun mittaisen abstraktin.
Lisätietoja voi kysellä Jaakolta tarpeen mukaan.
Tervetuloa mukaan!