Torstaina 18.10. klo 18-20 Tieteiden talossa pidettävässä kokouksessa dosentti Pertti Lindfors esitelmöi aiheesta Looginen empirismi, filosofia ja politiikka.
Pertti Lindfors, on syntynyt Oulussa (12.1.1927), käynyt koulua Ensossa (nyk. Svetogorsk), Imatralla, Kouvolassa, Porvoossa ja Helsingin normaalilyseossa, mistä tuli ylioppilaaksi 1946. Opiskelunsa yliopistossa hän aloitti eläintieteestä, mutta siirtyi pian filosofiaan päästen itsensä Eino Kailan suosikkioppilaaksi. FK tutkinto valmistui Helsingissä 1953 ja FL tutkinto Turussa 1959. Väitös Der dialektische Materialismus und der logische Empirismus, eine kritische und vergleichende Untersuchung tarkastettiin 1978 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sitä ennen Lindfors oli jo täydentänyt opintojaan mm. DDR:n, Unkarin, Puolan, Neuvostoliiton ja Romanian tiedeakatemioissa. Vuosina 1985-93 hän oli vierailevana tutkijana filosofian, logiikan ja tieteenteorian laitoksella Ludwig-Maximilian yliopistossa Münchenissä, missä on vieraillut myöhemminkin. Lindfors sai nimityksen Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentiksi 1988 ja yleisen filosofian dosentiksi seuraavana vuonna. Lindforsin julkaisut käsittelevät filosofian ohella mm. kybernetiikkaa, matematiikkaa, psykologiaa ja tiedepolitiikkaa. Väitöksen rinnalla toinen pääteos on v. 1967 ilmestynyt Marxilaisuus ja tiede. Lindforsin 70-vuotispäivän johdosta käynnistyneeseen hankkeeseen juhlakirjan aikaansaamiseksi osallistuu artikkeleillaan 30 koti- ja ulkomaista vaikuttajaa professori Yrjö Ahmavaarasta akateemikko Georg Henrik v. Wrightiin. Pertti Lindforsin elämän värikkäistä vaiheista on tekeillä myös omaelämänkerrallinen muistelmateos. Verkkosivuilta hänen ajatuksiaan voi lukea vaikkapa osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/kfil/lindfors.htm. Tieteiden talon luentosali 104, Kirkkokatu 6, 1. kerros.

Torstaina 25.10 klo 18-20 Säätytalossa pidettävässä kokouksessa professori Heikki Rauvala esittelee Suomen Akatemian neurobiologian tutkimusyksikön ja kertoo siitä, mitä nykyisin tiedetään Geenien ja aivotoiminnan välisestä yhteydestä.
Heikki Rauvala on tullut ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta v. 1966 ja valmistunut lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa v. 1977. Lääketieteellisen kemian laitoksen assistenttina Rauvala on toiminut vuosina 1973-79, apulaisopettajana 1980-90, biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana v. 1991-94 sekä molekyyli- ja solubiologian professorina vuosina 1995-2000. Vuodesta 2000 alkaen hän on Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin tutkimusprofessorina oman tutkimustyönsä ohella johtanut Suomen Akatemian molekulaarisen neurobiologian tutkimuksen huippuyksikköä, johon tällä hetkellä kuuluu 9 erillistä tutkimusryhmää ja niissä yhteensä 78 tutkimuksen parissa toimivaa henkilöä mukaan lukien 5 professoria. Tavoitteena on selvittää hermosoluyhteyksien muodostumista yksilökehityksen aikana ja niiden muotoutumista aikuisilla. Hermosoluyhteydet ovat edellytyksenä mm. muistiin ja oppimiseen liittyville toiminnoille, jotka toisaalta ovat yhteydessä moniin hermoston sairauksiin, kuten Alzheimerin tauti, joissa esiintyy häiriöitä hermosolujen keskinäisessä kommunikaatiossa. Opiskelunsa alkuvaiheista alkaen Rauvalan tieteellinen mielenkiinto on kohdistunut erityisesti aivo- ja hermotoimintaan ja hänellä onkin pääasiassa tältä alueelta noin sata julkaisua. Rauvalan laboratoriosta on yksityiskohtaisempaa tietoa englanninkielisillä verkkosivuilla osoitteessa http://www.helsinki.fi/science/neuro/. Esitelmän aihepiiriin liittyvä Helsingin Sanomissa julkaistu Rauvalan artikkeli Selviääkö muistin mekanismi? on löydettävissä myös verkosta. Säätytalon sali 3, Snellmaninkatu 9-11, 1. kerros.

Torstaina 1.11. klo 18-20 Tieteiden talossa pidettävässä kokouksessa esitelmöi professori Rainer Rosengren aiheesta Muurahaisyhteiskunta.
Rainer Rosengren on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa v. 1964 pääaineenaan eläintiede. Tohtoriksi hän väitteli v. 1971 tutkimuksellaan, joka käsitteli kekomuurahaisten reittiuskollisuutta ja näkömuistia (Acta Zoologica Fennica 133). Yhteensä hänellä on nyt lähes 80 julkaisua, jotka käsittelevät muurahaisten sosiaalista käyttäytymistä ja evoluutiota. Tutkimustyöhönsä liittyen Rosengren on ollut Suomen Akatemian tutkijana, viimeksi vuosina 1991-94 laajassa yhteisprojektissa, jonka tutkimuskohteena oli muurahaisyhdyskuntien sosiaalisen organisoitumisen evoluutio. Tutkimustyönsä ohella Rosengren on toiminut Helsingin yliopiston assistenttina vuodesta 1969 ja dosenttina vuodesta 1978 lähtien sekä hoitanut myös professorin tehtäviä. Tunnustuksena pitkäaikaisesta tutkimustyöstä hänelle myönnettiin v. 1998 professorin arvonimi. Rosengrenin ryhmässä alkanutta tutkimustyötä jatkavat mm. Oulun yliopiston nykyinen perinnöllisyystieteen professori Pekka Pamilo sekä Helsingin yliopiston dosentti Liselotte Sundström.

Esitelmän aihepiiriin liittyen kokouksessa on tarkoitus esittää videolta DI Heikki Mäntylän viime kesänä kuvaama toistaiseksi selittämätön luonnonilmiö: harsosääsken toukkien joukkokulkue, jolle kansan kielessä on annettu erilaisia sadunhohtoisia nimityksiä kuten helmikäärme, litomato tai aarremato. Ilmiö on kuitenkin niin ainutlaatuinen, että vain aniharvat luontoaktivistitkaan ovat sitä itse päässeet näkemään. Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6.

Torstaina 8.11. klo 18-20 Tieteiden talossa esitelmöi taiteiden tohtori Jyrki Siukonen aiheenaan Emanuel Swedenborgin luonnonfilosofia.
Kuvataiteilija Jyrki Siukonen (s. 1959) on kotoisin Tampereelta, tullut ylioppilaaksi v. 1978, ollut kirjoilla Tampereen yliopistossa, sekä työskennellyt vuosina 1994-95 Leedsin yliopistossa Englannissa. Vuonna 1997 hän aloitti jatko-opinnot Kuvataideakatemiassa, mistä valmistui toukokuussa 2001 akatemian ensimmäiseksi taiteiden tohtoriksi (TaT) tutkimuksellaan lentämiseen liittyvistä haaveista 1900-luvun alkupuolella ja niiden yhteyksistä kuvataiteisiin. G. W. Leibnizin monadologiaan liittyvän installaatiotyön toteuttaminen 1980-luvun puolivälissä johti syvempään kiinnostukseen Leibnizin ajattelua kohtaan ja yhteistyöhön professori Raili Kaupin kanssa. Sen tuloksena ilmestyi Siukosen suomennoksena ja selityksin varustettu Leibnizin Monadologia, johon liittyy Kaupin tutkielma Leibnizin logiikasta (Gaudeamus 1995). Leibnizin filosofialla oli suuri vaikutus ruotsalaiseen Emanuel Swedenborgiin (1688-1772). Swedenborgin Clavis hieroglyphica. Hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä, johon suomennosten lisäksi liittyy Siukosen katsaus Swedenborgin elämään, ajatteluun ja jälkivaikutukseen ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana viime vuonna. Parhaillaan Siukonen tutkii Turun akatemiassa 1730-luvulla vaikuttaneen Johan Welinin filosofiaa ja tuotantoa, sekä on laatimassa artikkelia 1600- ja 1700-lukujen filosofisista keskusteluista koskien muiden planeettojen asukkaita. Taiteilijana Siukonen on osallistunut lukuisiin näyttelyihin, viimeksi vuosi sitten Kiasmassa. Siukosen Niin & Näin -lehdessä julkaistuja tekstejä on luettavissa osoitteessa http://www.netn.fi/. Sähköposti: jyrki@sauna.pp.fi. Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6.

Puheenjohtaja: Paul Talvio • Kyläkirkontie 19 • 00370 Helsinki • p. (09) 555 146 (k) Paul.Talvio@kolumbus.fi
Sihteeri: Seppo Laurema • Vanha Saunalahdentie 4 • 02330 Espoo • p. 801 5688 (k); 050-5410514 • fax 22869 291
Tieteiden talo: Kirkkokatu 6 • 00170 Helsinki • p. 22869 274 • p. 228691 (keskus) • p. 22869 265 (vahtimestari)
Sähköposti: lfs@protsv.fi Pankkiyhteys: Merita Pankki Oy, Helsinki-Kruununhaka, Tili n:o 101930-204652
Luonnonfilosofian seuran Internet-sivut: http://www.protsv.fi/lfs