Torstaina 15.11 klo 18-20 Säätytalossa pidettävässä kokouksessa esitelmöi teologian maisteri, tutkija Risto Soramies aiheesta Islamilainen maailmankatsomus.
   Risto Soramies on kotoisin Keravalta, minne hän nyt on palannut joksikin aikaa lähes 30 vuoden ulkomailla oleskelun jälkeen. Osallistuttuaan v. 1972 teologiseen seminaariin Suomessa hän muutti Saksaan opiskellen siellä teologiaa Münchenissa ja Heidelbergissä, missä suoritti teologian kandidaatin tutkinnon v. 1984. Opiskelunsa ohella hän on tehnyt hengellistä työtä erityisesti Saksassa asuvien turkkilaisten parissa. Hän on myös oleskellut Istanbulissa vuosina 1973-74 opiskelemassa kieltä ja 20 vuotta myöhemmin 1993-94 lehtimiehenä, kirjoittaen vaikutelmistaan kotimaisiin julkaisuihin ja ollen tilaisuudessa esiintyä myös Turkin televisiossa. Viime vuosina Risto Soramies on jatkanut teologisia opintoja Göttingenin yliopistossa valmistellen tutkimusta, jonka aiheena on turkkilaisten antama kuva kristinuskosta. Viime vuoden syyskuusta tämän vuoden loppuun hän toimii kotimaassa Suomen Teologisen Instituutin palveluksessa, jonka verkkosivuilla http://www.teolinst.fi/ on myös luettavissa hänen mielenkiintoinen kirjoituksensa Islam, mitä se on? Professori Jaakko Hämeen-Anttilan samaan aihepiiriin liittyvä kirjoitus on julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 7/2001 http://www.tsv.fi. Esitelmöitsijän sähköposti Risto.Soramies@sekl.fi.
Säätytalon luentosali 3, Snellmaninkatu 9-11, 1. kerros.

Torstaina 22.11. klo 17.30-20 Säätytalossa klo 17.30 alkaen pidetään seuran sääntömääräinen syyskokous. Virallisten asioiden käsittelyn jälkeen klo 18.15 alkavassa yleisötilaisuudessa on tarkastelun kohteena dosentti Sami Pihlströmin kirja Usko, järki ja ihminen. Pihlström esittelee aluksi taustaa kirjan synnylle, minkä jälkeen FM Agnes Airola alustaa aiheeseen liittyvän keskustelun erityisesti niiden kysymysten pohjalta, jotka liittyvät K.V. Laurikaisen ajatteluun.
   Sami Pihlström on nuoremman polven akateemisia filosofeja joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa v. 1993 pääaineina teoreettinen filosofia ja kirjallisuustiede. Tohtoriksi hän väitteli v. 1996 pragmatismia käsittelevällä tutkimuksellaan Structuring the world: the issue of realism and the nature of ontological problems in classical and contemporary pragmatism. Tällä hetkellä hän jatkaa samaan aihepiiriin liittyviä selvityksiä Suomen Akatemian tutkijatohtorina. Samanaikaisesti hän on kolmen yliopiston dosentti ja on hoitanut myös filosofian professorin virkaa Kuopiossa. Vakinaisena virkana hänellä on lehtorin vakanssi Helsingin yliopistossa. Pragmatismin ohella Pihlströmin kiinnostuksen kohteita ovat olleet uskonnonfilosofia ja moraalirealismi. Usko, järki ja ihminen on uudelleen toimitettu kooste kymmenestä Pihlströmin 1990-luvun jälkipuoliskolla julkaisemasta uskonnonfilosofisesta kirjoituksesta, joista yksi on alun perin julkaistu Luonnonfilosofian seuran juhlakirjassa Avartuva ajatus.
   Pihlströmin kirjasta on ilmestynyt dosentti Jaana Hallamaan kirjoittama seikkaperäinen arviointi Niin&Näin lehdessä 2/2001, jonka voi lukea myös verkko-osoitteessa http://www.netn.fi. Tieteessä tapahtuu-lehdessä 6/2001 puolestaan on emeritusprofessori Antti Eskolan erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus samasta aiheesta http://www.tsv.fi. Professori Juha Sihvolan arvio Pihlströmin kirjasta on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.6.2001. Sami Pihlströmin oma verkkosivu on osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/kfil/tfhenk/pihlstrom.htm, missä voi myös tutustua hänen jo yli 100 nimikettä sisältävään julkaisuluetteloonsa. Sähköposti Sami.Pihlström@helsinki.fi.
   Agnes Airola on kotoisin Suur-Parikkalasta, missä hän myös tuli ylioppilaaksi v. 1946. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa v. 1954 pätevöityen sen jälkeen matemaattisten aineiden opettajaksi. Pääasiallisen elämäntyönsä Agnes Airola on tehnyt koulumaailmassa, opettajana Parikkalassa, Jyväskylässä – missä myös tyttölyseon rehtorina – Kangasniemellä, Helsingissä, Jokelassa ja viimeksi vuodesta 1977 eläkkeelle siirtymiseensä asti Järvenpään lukiossa. Virkatyön ja perheen ohella Agnes Airolan elämää ovat rikastuttaneet monet läheiset harrastukset, joista tässä yhteydessä on erityisesti syytä mainita kirjallisuus, mitä kohtaan hän on tuntenut vetovoimaa nuoruudesta lähtien. Luonnonfilosofian seuran toimintaan Agnes Airola on osallistunut aktiivisesti ja itseään säästämättä alusta asti toimien mm. lähes 10 vuoden ajan seuran rahastonhoitajana. Hänen kirjoituksensa seuran syntyyn liittyvistä vaiheista on julkaistu juhlakirjassa Avartuva ajatus. Agnes Airolan nuoruusvuosiin liittyvään kuvaan voi tutustua Internet-osoitteessa http://www.saunalahti.fi/kroksa.
Säätytalon luentosali 3, Snellmaninkatu 9-11, 1. kerros.

Torstaina 29.11. klo 17-19 (Huom. poikkeuksellinen aika). Tieteiden talon suuressa luentosalissa pidettävän kokouksen aiheena ovat Dioksiinit ja muut Itämeren ympäristössä esiintyvät terveydelle vaaralliset aineet. Dioksiinien merkitystä ihmisen kannalta tarkastelee tutkimusprofessori Jouko Tuomisto Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolta. Dioksiinien ja muiden Itämeren alueella esiintyvien haitallisten aineiden merkitystä ympäristölle esittelee kemikaaliyksikön johtaja Esa Nikunen Suomen ympäristökeskuksesta.
   Dioksiinit ja muut ympäristömyrkyt ovat syksyn aikana nousseet uutisotsikoihin kun julkisuuteen on tullut Euroopan unionin direktiiveihin suunnitellut uudet raja-arvot, jotka käytännössä tulisivat estämään mm. Itämeren alueella esiintyvän lohen ja silakan kaupallisen pyynnin ihmisravinnoksi. Mitä ovat dioksiinit? Kuinka vaarallisia ne ovat? Onko niihin kukaan kuollut Suomessa? Näihin kysymyksiin voimme saada valaistusta kokouksessa, jossa kysymyksiin ovat vastaamassa alan asiantuntijat.
   Jouko Tuomisto on valmistunut lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa v. 1968 ja suorittanut myös Ph.D. tutkinnon USA:ssa 1972. Tuomisto on toiminut professorina, tutkijana ja asiantuntijana farmakologian ja ympäristöterveydenhuollon alueilla Helsingin ja Kuopion yliopistoissa, Suomen Akatemiassa sekä lääkintähallinnossa ja hänellä on useita luottamustehtäviä näiden alojen järjestöissä. Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston johtajana ja tutkimusprofessorina hän on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Jouko Tuomiston johtama kaupunki-ilman pienhiukkasia ja ruoan dioksiineja tutkiva projekti on valittu yhdeksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuosille 2002-2007. Jouko Tuomistolla on yli 500 tieteellistä ja muuta julkaisua edustamiltaan tieteen aloilta.
   Esa Nikunen on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta v. 1982 pääaineinaan limnologia ja ympäristönsuojelu. Vuosina 1986-91 hän on toiminut ympäristöministeriön ylitarkastajana, ja sen jälkeen kemikaaliyksikön päällikkönä vesi- ja ympäristöhallituksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) sen perustamisesta v. 1995 lähtien. Hänen johtamansa yksikön tehtäviin kuuluvat mm. kemikaalivalvonta, geeniteknologian ympäristövaikutukset ja kansainväliset jätesiirrot.
   Tietoja dioksiineista ja muista ympäristölle haitallisista aineista on myös alan julkaisuissa ja Internetissä. SYKEn kotisivuilla osoitteessa http://www.vyh.fi/ympsuo/kemik/index.htm on monipuolinen esittely ympäristöön liittyvistä kemiallisista aineista yleensä ja kohdassa http://www.vyh.fi/ympsuo/kemik/pops/paasivu.htm erityisesti dioksiineista ja muista pitkään säilyvistä yhdisteistä. Suomen kannanotto suunnitteilla olevaan EU-direktiiviin on julkaistu Elintarvikeviraston kotisivuilla http://www.elintarvikevirasto.fi/ajankohtaista/. Jouko Tuomisto on käsitellyt dioksiinien terveysvaikutuksia mm. Ruoka-Suomi lehdessä 5/2000 http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti.
Tieteiden talon sali 104, Kirkkokatu 6, 1. kerros.

Torstaina 13.12. klo 18-20 Säätytalossa pidettävässä kokouksessa biologi Jouni Issakainen esitelmöi aiheesta Saaren kirjan filosofia.
   Jouni Issakainen on tuntenut kiinnostusta tieteenfilosofiaan opiskeluajoista lähtien. Siinä yhteydessä hän ryhtyi pohtimaan, miten perusbiologian "työkalupakkia" pitäisi muuttaa, että tutkija voisi ymmärtää ja hallita myös omaa kehoaan ja mieltään käytännössä. Havaitsemisen perusteisiin paneutumalla Issakainen kyseenalaisti monia perinteisen tieteisuskon opinkappaleita. Kaunokirjallisena kuvauksena tuosta etsinnästä syntyi Saaren kirja (WSOY, 1993). Saaren kirjaan sisältyvää filosofiaa Issakainen on jatkanut kirjan ilmestymisen jälkeen ja kehittänyt radikaaleja ajatuksia kokemusvirtatekniikoista ja jännitysavaruudesta, joiden hän uskoo olevan filosofian ja neuropsykologian tulevia työkaluja. Näihin ajatuksiin voi tutustua Issakaisen englanninkielisillä verkkosivuilla www.kolumbus.fi/empiric.flow, missä on myös luettavissa Saaren kirja, joka nykyisin on kaupoista loppuun myyty.
   Jouni Issakainen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1982 pääaineena kasvitiede ja sienet. Työuraansa hän on luonut lääketieteellisen mikrobiologian, etenkin ihmisen sienitautien parissa Helsingin yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, missä hän viimeiset 10 vuotta on toiminut mykologina. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa taudinaiheuttajasienten DNA-systematiikasta. Luottamustoimena hänellä on mm. Lääketieteellisen mykologian seuran puheenjohtajuus. Tieteen popularisointia Issakainen on toteuttanut etenkin TV- ja radio-ohjelmien sekä kasvinmääritysohjelmien parissa, mistä Valtion tiedonjulkistuspalkinto. Viime vuosina hän on ollut Luontoykkönen-radioraadin jäsen.
Säätytalon luentosali 3, Snellmaninkatu 9-11, 1. kerros.

Puheenjohtaja: Paul Talvio • Kyläkirkontie 19 • 00370 Helsinki • p. (09) 555 146 (k) Paul.Talvio@kolumbus.fi
Sihteeri: Seppo Laurema • Vanha Saunalahdentie 4 • 02330 Espoo • p. 801 5688 (k); 050-5410514 • fax 22869 291
Tieteiden talo: Kirkkokatu 6 • 00170 Helsinki • p. 22869 274 • p. 228691 (keskus) • p. 22869 265 (vahtimestari)
Sähköposti: lfs@protsv.fi Pankkiyhteys: Merita Pankki Oy, Helsinki-Kruununhaka, Tili n:o 101930-204652
Luonnonfilosofian seuran Internet-sivut: http://www.protsv.fi/lfs