Luonnonfilosofian seuran loppukevään ohjelma:

Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Martin Heideggeria (1889-1976) on pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä filosofeista. Heideggerin filosofiaa keskeisesti värittävä "olemiskysymys" pyrkii asettamaan kokonaan uuden lähtökohdan ihmistieteille, ihmiskäsitykselle ja koko filosofiselle tutkimukselle. Suomessa Heidegger on näytellyt merkittävää osaa mm. Martti Siiralan, Lauri Routilan, Juha Varton ja Lauri Rauhalan tutkimuksissa. Nuoremman polven Heidegger-tutkijoita ovat esitelmöitsijän ohella mm. Markku Lehtinen, Leena Kakkori ja Miika Luoto, jolta on juuri ilmestynyt teos Heidegger ja taiteen arvoitus (Tutkijaliitto, 2002). Muita Heideggeria käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja: Steiner, George: Heidegger (Gaudeamus, 1997), Haapala, Arto (toim.): Heidegger ­ ristiriitojen filosofi (Gaudeamus 1998), Ree, Jonathan: Heidegger (Otava, 2000). Heideggerin omien teosten suomennoksista voidaan mainita Silleen jättäminen, suom. Reijo Kupiainen (Tampereen yliopisto 1991), Taideteoksen alkuperä, suom. Hannu Sivenius (Gaudeamus 1995), Kirje humanismista/Maailmankuvan aika, suom. Markku Lehtinen (Tutkijaliitto 2000) sekä pääteos Oleminen ja aika, suom. Reijo Kupiainen (Vastapaino 2000, 2. painos 2001).

Helatorstaina 9.5. ei ole kokousta, mutta maanantaina 13.5. on mahdollisuus päästä tutustumaan Helsingin yliopiston uuteen fysikaalisten tieteiden laitosrakennukseen Kumpulan kampusalueella. Tutustuminen toteutetaan yhdessä Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) veteraanien ryhmän mukana, tarpeen mukaan ryhmiksi jakautuneena. MAOL -ryhmän kokoontuminen alkaa klo 13.00 aterialla rakennuksen ala-aulan kahviossa. Kun siihen on arvioitu kuluvan aikaa vähintään puoli tuntia varsinainen tutustumiskierros alkaa noin klo 13.30 - 13.45 rakennuksen yleisesittelyllä hallinnon kokoushuoneessa C208, joka sijaitsee toisessa kerroksessa, ulko-ovelta katsoen oikeanpuoleisessa siivessä. Kumpulan kampus sijaitsee Hämeentiestä erkanevan Kustaa Vaasan tien länsipuolella, Helsingin puhelinluettelon karttalehdellä 52, ruudun 78-87 vasemmassa yläkulmassa. Alueelle pääsee mm. Rautatien torilta lähtevillä busseilla 55, 75, ja 77 n. 10 min. välein sekä raitiovaunulla No 6. Ajo-ohje keskustasta päin tuleville: Hämeentieltä ajetaan suoraan Kustaa Vaasan tielle (Lahden tien suuntaan) ja ylämäessä käännytään liikennevalojen kohdalla vasemmalle Pietari Kalminkadulle jolloin vastassa on kemian laitoksen valkea laitoskolossi ja sen vieressä harmaampi fysikaalisten tieteiden laitos. Pääsisäänkäynti on rakennuksen pohjoiskulmassa. Paikan nykyinen virallinen osoite on Gustav Hällströminkatu 2, mutta kylteissä on vielä ollut Nils Hasselblomin nimi kuten myös puhelinluettelon kartassa. Fysikaalisten tieteiden laitosrakennukseen on sijoitettu paitsi fysiikan laitos osastoineen myös Fysiikan tutkimuslaitos (HIP), geologian, paleontologian ja maantieteen laitokset sekä Kumpulan alueen tieteellinen keskuskirjasto.

Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Harri Savilahti on kotoisin Lahdesta ja tullut ylioppilaaksi Lahden lyseosta v. 1978. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistossa 1986 pääaineena perinnöllisyystiede ja sivuaineina biokemia, mikrobiologia, eläintiede ja kemia, minkä lisäksi hän on suorittanut arvosanan myös teoreettisessa filosofiassa. Filosofian tohtoriksi hän valmistui 1991 DNA:n kahdentumiseen liittyvällä tutkimuksella. Vuosina 1984-1992 Savilahti toimi tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen laitoksella. Molekyyligenetiikan dosenttina hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1994 lähtien. Vuosina 1992-96 hän oli vierailevana tutkijatohtorina kansallisessa terveysinstituutissa, Bethesdassa, USA:ssa, minkä jälkeen hän on toiminut Suomen Akatemian tutkijana ja ryhmänjohtajana Helsingin yliopiston biotekniikan instituutissa.

Tieteiden talon sali 312, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Juha Voipio on kotoisin Tampereelta ja tullut ylioppilaaksi Tampereen normaalilyseosta 1976, minkä jälkeen hän on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa valmistuen diplomi-insinööriksi teknillisen fysiikan opintosuunnalta v. 1986 ja tekniikan tohtoriksi samalta opintosuunnalta vuonna 1992.

Jo opiskeluaikanaan 1980-luvulla Voipio hakeutui mukaan nykyisen akatemiaprofessori Kai Kailan neurofysiologian tutkimusryhmään Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. Tämä toiminta oli sitten osaltaan vaikuttamassa mm. väitöstutkimuksen aiheen valintaan: Role of bicarbonate in the actions of gamma-aminobutyric acid (GABA) on membrane conductances, currents and pH regulation in excitable cells, vuodelta 1990. Juha Voipion tutkimusyhteistyö Kai Kailan kanssa jatkuu edelleen työn keskittyessä nisäkäsaivoissa molekyyli- ja solutasolla vaikuttaviin biofysikaalisiin mekanismeihin, jotka muokkaavat hermoverkkotason toimintaa.

Juha Voipio sai vuoden 2000 alusta lukien nimityksen Teknillisen korkeakoulun professoriksi opetusalana elollisen aineen fysiikka, mistä toimesta hän kuitenkin tällä hetkellä on virkavapaana toimiessaan Suomen Akatemian rahoituksella Helsingin yliopistossa.

Kiinnostus luonnontieteiden välisiin rajoihin syntyi kuin luonnostaan opintojen kohteena olleen perinteisen fysiikan ja tutkimuksen kohteena olevan elävän kudoksen asettamista haasteista. Käytännön kokemusta aiheesta on kertynyt vuosien ajan jatkuneesta fyysikoille suunnatusta biofysiikan opetuksesta sekä biologeille tarkoitetusta fysikaalis-matemaattisten aineiden opetuksesta.