Luonnonfilosofian seura –

Samfundet för naturfilosofi ry

Jäsentiedote 1/2004

 

Torstaina 22.1. klo 18-20 Kaupallinen neuvos Li Guangyun Kiinan suurlähetystöstä esitelmöi aiheena Kungfutselaisuus ja sen vaikutukset nykypäivän Kiinassa.
Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Kungfutselaisuus on taolaisuuden ja buddhalaisuuden rinnalla yksi Kiinan vanhoista suurista ideologioista. Sen perustaja oli alkuperäiseltä nimeltään – kirjoitustavasta riippuen – Kung Tsiu, Kung Chiu tai Kong Qiu. Sittemmin hänestä alettiin käyttää kunnianimeä Kungfutse (Kongfuzi tai vain Kung tse) "Mestari Kung". Englannin kielessä on yleisesti käytössä latinalaisperäinen nimitys Confucius (tai K'ung-fu-tzu tai Kongfuzi). Myös Suomessa puhutaan usein konfutselaisuudesta. Kungfutsen arvioidaan eläneen 551-479 eKr eli suunnilleen samaan aikaan kuin Buddha Gautaman oletetaan eläneen Intiassa ja hieman ennen Sokraten aikaa (469-399 eKr) antiikin Kreikassa.

Kungfutsella oli jo elinaikanaan runsaasti oppilaita, jotka kirjoittivat muistiin hänen ajatuksiaan. Ne on kerätty kokoelmaksi Keskusteluja (Luen-y), jotka rovasti Toivo Koskikallion (1958) kääntäminä on luettavissa myös suomen kielellä. Muita kungfutselaisuuden peruskirjoja ovat mm. Suuri oppi (Ta-hsio; suomentanut K. Korhonen, 1921) ja Kultainen keskitie (Tsung-jung). Kungfutselaisuudesta kehittyi laaja oppijärjestelmä, jossa on erilaisia suuntauksia. Kungfutse vierasti metafysiikkaa ja keskeisellä sijalla hänen opissaan on käytännöllinen elämä, ihmisluonto, kasvatus, lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus (Taivas) ja hallitseminen hyveiden avulla. Kungfutselaisuus oli hallitseva oppirakennelma suurimman osan keisarikautta ja muodosti Kiinan virallisen ja kanonisoidun, osittain valtionuskontoa korvaavan siveysopin. Vaikka kungfutselaisuus alun perin oli luonteeltaan filosofinen se sai vuosisatojen kuluessa uskonnollisia muotoja.

Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen kungfutselaisuuden vaikutus alkoi vähentyä, koska sen katsottiin pitävän yllä feodaaliajan ihanteita. Kommunistien noustua valtaan 1949 kungfutselaisuus leimattiin taantumukselliseksi, eikä se Kiinan kansantasavallassa ole virallisena oppina, vaikka toisaalta puhemies Maonkin kerrotaan pitäneen Kungfutsen ajatuksia arvossa. Vuosituhantinen perinne ilmeisesti vaikuttaa yhteiskunnassa.

Kungfutselaisuudesta ja sen nykyisistä vaikutuksista Kiinassa on lupautunut kertomaan lähetystöneuvos Li Guangyun Kiinan suurlähetystön kaupalliselta osastolta. Li Guangyun on syntynyt v. 1946 maanviljelijäperheeseen Jangtse -joen varrella Anhuin maakunnassa itä-Kiinassa. Hän on opiskeli vuosina 1965-73 saksan kieltä Pekingin vieraskielten yliopistossa ja tuli syksyllä 1973 Suomeen maidemme välisen kulttuurisopimuksen perusteella opiskelemaan suomen kieltä. Kolmen vuoden opiskelun jälkeen hän toimi neljä vuotta Suomessa Kiinan suurlähetystön kaupallisessa osastossa. Myöhemmin hän on ollut Suomessa 1980-luvulla ja viimeksi vuodesta 1997 alkaen nykyisessä tehtävässään kaupallisena neuvoksena. Sen ohella hän on toiminut Kiinassa mm. ulkomaankauppaministeriön palveluksessa ja vuosina 1992-95 Viron lähetystön kaupallisessa osastossa. Lähetystöneuvos Li on avioliitossa ja hänellä on kaksi tytärtä, joista vanhempi toimii Hongkongissa ja nuorempi opiskelee tietojärjestelmiä Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.

Esitelmäänsä lähetystöneuvos Li luonnehtii seuraavasti:

Kungfutsen filosofisen ajattelun pääsisältönä on ihmisystävällisyys ja hyväsydämisyys, kohteliaisuus, rauhallisuus, sopu, rauha, mielenrauha ja lojaalisuus.

Kungfutsen filosofisen ajattelun vaikutuksista nyky-Kiinalle hän haluaa tuoda esiin mm. vaikutukset ihmisten hyvyyteen ja Kiinan yhteiskunnan rakentamiseen sekä vaikutukset ulkopolitiikkaan ja elinkeinoelämän tapoihin.

 

Torstaina 29.1. klo 18-20 Dosentti Jari Palomäki esitelmöi aiheena Uuno Saarnion filosofia.
Tieteiden talon sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Uuno Saarnio (1896-1977; vuoteen 1919 Bredström) on eräs 1900-luvun suomalaisen ja osittain kansainvälisenkin filosofian vaikuttajia. Saarnio oli Eino Kailan ensimmäisiä oppilaita ja hän julkaisi ensimmäisenä Suomessa matemaattiseen logiikkaan liittyvän väitöskirjan Untersuchungen zur symbolischen Logik I (1935). Varsinaisen elämäntyönsä Saarnio teki Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunginkirjastojen palveluksessa. Helsingin kaupunginkirjaston johtajana hän toimi vuodesta 1940 eläkkeelle siirtymiseensä 1963 asti. Saarnio tuli myös tunnetuksi siitä, että hän vuosikymmenien ajan mm. Helsingin kaupunginkirjastossa ja Goethe instituutissa piti suosittuja filosofiaan liittyviä yleistajuisia luentoja, joihin useat Luonnonfilosofian seuran piirissä toimineet henkilötkin ovat osallistuneet. Ansioistaan filosofian ja kirjastotoimen alalla Saarniolle myönnettiin v. 1957 professorin arvonimi.

Esitelmöitsijä Jari Palomäki on syntynyt 1961 Turussa ja opiskellut Turun yliopistossa mm. teoreettista filosofiaa, matematiikkaa ja uskontotiedettä valmistuen valtiotieteen maisteriksi v. 1989. Sen jälkeen hän jatkoi vielä opintojaan Uuno Saarnion oppilaan professori Railin Kaupin ohjauksessa Tampereen yliopistossa ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1994 käsiteteoriaan liittyvällä tutkimuksella From Concepts to Concept Theory: Discoveries, Connections, and Results. Yhdessä Ismo Koskisen kanssa Palomäki toimittaa kuusiosaiseksi suunniteltua Raili Kaupin julkaisujen kokoomateosta, joista tähän mennessä on ilmestynyt kolme osaa.

Vuodesta 1996 alkaen Palomäki on ollut Tampereen yliopiston dosenttina ja hän toimii tällä hetkellä Porin korkeakouluyksikössä dosenttina ja tieteenfilosofian opettajana. Syksystä 2002 vuoden 2003 loppuun Palomäki toimi Senior Lecturerina informaatiosysteemien laitoksella Masseyn yliopistossa Wellingtonissa Uudessa Seelannissa

Jari Palomäki on julkaissut Tieteessä tapahtuu -lehdessä 6/2002 seikkaperäisen tutkielman otsikolla Uuno Saarnio - omintakeinen filosofi. Kirjoitus on löydettävissä internetosoitteesta http://www.tieteessatapahtuu.fi/ . Kirjoituksensa alussa Palomäki toteaa: "Uuno Saarnion omintakeinen ja hedelmällinen ajattelu, johon yhdistyy terävä looginen analyysi ja abstrahointikyky, tekevät hänen filosofiaansa tutustumisen poikkeuksellisen antoisaksi. Keskeistä Saarnion filosofiassa olivat sanateoria, maailmankatsomukselliset kysymykset, arvoteoria ja etiikka sekä transfiniittiset järjestysluvut. Mutta miksi filosofian vallitseva establishment käänsi Saarniolle selkänsä, miksi hänen filosofiansa ei ole saavuttanut ansaitsemaansa asemaa?"

Uuno Saarnio julkaisi suomeksi, saksaksi ja ruotsiksi lukuisia erillisiä kirjoituksia mm. filosofisessa aikakauskirjassa Ajatus. Suomeksi häneltä on ilmestynyt erillisteoksena Rauhantiede (1938), Mitä tiedämme äärettömästä? (1969) sekä Arvo ja eetillisyys (1989; Ajatus 1944 eripainos). Ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on Uuno Saarnion aihepiirin mukaan koottuja kirjoituksia neljänä eri niteenä: I Matematiikka; II Logiikka ja filosofia; III Pedagogia, eirenologia ja teosofia; IV Arvo ja eetillisyys. Väitöskirjan ohella saksaksi on ilmestynyt Saarnion päätyönä pidettävä System und Darstellung der Transfiniten Ordnungszahlen (1958) sekä yhdessä Heinz Endersin kanssa Die Wahrheitstheorie der deskriptiven Sätze (1977).


 

Torstaina 5.2. klo 18-20 Diplomi-insinööri Viljo Martikainen esitelmöi aiheena Käsitteet mielen maailman avaimina.
Tieteiden talon sali 312, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Seuramme hallituksen jäsen dipl.ins. Viljo Martikainen (synt. 1929) väitteli 9.1.2004 Teknillisessä korkeakoulussa työpsykologian ja johtamisen opintosuunnalla tohtoriksi tutkimuksellaan Concepts and mind as dynamic memory systems structuring the human mental, mikä vapaasti voidaan suomentaa Käsitteet mielen maailman avaimina. Kaikin puolin onnistuneessa tilaisuudessa vastaväittäjänä toimi professori Matti Sintonen Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta. Viljo Martikainen on nyt ystävällisesti lupautunut kertomaan meille lähemmin väitöksensä sisällöstä. Väitökseen liittyvässä selosteessaan hän luonnehtii tutkimustaan seuraavasti:

Tässä väitöskirjatyössä on hahmoteltu ihmisen eli rationaalisen aktorin, RA:n, kokonaisuutta ja sen mentaalisesti ohjautuvaa toimintaa kuvaava meta-malli. RA-malli on empiirisin muistitutkimuksin koeteltavissa ja ihminen nähdään siinä evoluution fysikaalisten, kemiallisten, biologisten, ja kulttuuristen vaiheiden tuottamana biologisena, sosiaalisena ja rationaalisena toimijana. Mallin perustana on siten evoluutioteoria ja eräät neuropsykologian ja aivotutkimusen löydökset sekä ihmisen työ- ja säilömuistien toimintaa koskevat tutkimustulokset. Ihmisen mentaalinen eli elämyksellisesti koettu oleva rakentuu materiaalisten ja mentaalisten entiteettien muistirepresentaatioista ja niiden virittämistä mielen tiloista ja toiminnoista.

Tutkimuksen tuloksena luotu RA-malli sisältää ihmisen, käsitteen ja mielen systeemiset mallit. Ne tarjoavat universaalin tavan lähestyä ihmisen mentaaliseen liittyviä kysymyksiä. Yksilön mentaalinen eli hänen mielenmaailmansa rakentuu hänen elämänhistoriansa vuorovaikutuksista, joita hän on elänyt kohtaamiensa ympäristöjen, yhteisöjen ja niiden jäsenten kanssa. Tärkeät ja toistuvat tapahtumat ja niiden muuttujat tallentuvat säilömuistiin muistiedustumina. Tilannerelevantisti palautetut muistiedustumat ovat toimijan käsitteitä, jotka mudostavat sen materiaalisen ja mentaalisen välisen emergentin silloituksen, joka tarvitaan tietoisen tason kommunikointiin ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Käsitteet ovat siten dynaamisia ja tilannerelevantteja muistiedustumia, joiden vaikutukset säilötään yksilön maailman-, rooli-, resurssi-, tilanne- ja toimintakuvissa ja malleissa.

RA-malli tarjoaa luonnollisen tavan tarkastella ihmisen toimintaa ja sen mentaalista ohjautuvuutta, joka perustuu aisti-informaation, tiedon, arvojen, kielen, merkkien ja merkityksien käsitepohjaiseen tulkintaan. Malli mahdollistaa uuden lähestymisen moniin ihmistieteitten ja myös eri filosofioiden perinteisiin ongelmiin.

 

Torstaina 12.2. klo 18-20 Filosofian lisensiaatti Anssi Korhonen esitelmöi aiheena Gottlob Fregen filosofia.
Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Gottlob Frege (1848-1925) oli saksalainen matemaatikko ja loogikko ja samalla yksi modernin matemaattisen logiikan perustajista, jolta 1900-luvun analyyttisen filosofian johtavat edustajat Bertrand Russell, Ludwig Wittgenstein ja Rudolf Carnap ovat saaneet vaikutteita. Frege oli kotoisin Lyypekin läheltä Wismarista. Hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja filosofiaa ensin Jenan ja sitten Göttingenin yliopistossa. Suoritettuaan tohtorin tutkinnon matematiikassa v. 1873 Göttingenin yliopistossa hän siirtyi dosentiksi Jenaan, missä sittemmin toimi koko virkauransa ajan, vuodesta 1896 alkaen vuoteen 1917 asti matematiikan varsinaisena professorina.

Frege hylkäsi perinteisen kartesiolaisen ajattelun missä keskeisinä ovat tiedon perusteisiin liittyvät ongelmat ja asetti ensimmäiselle sijalle loogiset ja semanttiset kysymykset. Siinä suhteessa nykyinen analyyttinen filosofia on seurannut Fregeä.

Fregen tärkeimmät julkaisut ovat Begriffsschrift. Eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (Conceptscript; 1879), joka on modernin logiikan perusteos, Grundlagen der Arithmetik (The Foundations of Arithmetic; 1884) ja Grundgesetze der Arithmetik (Basic Laws of Arithmetic 1893; volume 2, 1903). Viimeksi mainitussa teoksessaan Frege pyrki osoittamaan, että aritmetiikka ja analyysi voidaan palauttaa logiikkaan (ns. logisismin perusajatus).

Frege uskoi itse vahvasti omaan kuolemattomuuteensa, mutta katkeroitui joutuessaan toteamaan, etteivät hänen ajatuksensa tulleet huomatuiksi. Yksi harvoista, jotka Fregen julkaisuihin aluksi kiinnittivät huomiota oli Bertrand Russell, joka 1900-luvun alussa oli Fregen kanssa myös kirjeenvaihdossa. Kun Russell yhdessä A.N. Whiteheadin kanssa julkaisi kolmiosaisen Principia Mathematica -teoksensa (1910-13) siinä pyritään toteuttamaan Fregen alullepanema matematiikan peruskäsitteiden ja -lakien palauttaminen logiikkaan ottaen huomioon mm. Russellin (1901) keksimä ns. Russellin paradoksi, joka osoitti Fregen alkuperäisen loogiikan järjestelmän ristiriitaiseksi.

Anssi Korhonen (s. 1969) on väitöskirjaa valmisteleva nuoremman polven filosofi, joka on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineena teoreettinen filosofia. Hän on perehtynyt erityisesti logiikan ja analyyttisen filosofian historiaan ja Bertrand Russelliin sekä siinä yhteydessä myös Fregeen. V. 1993 valmistuneen lisensiaattitutkimuksen aiheena oli Logiikan universaalisuus: Bertrand Russellin varhainen logiikan filosofia 1900-1910. Myös tekeillä olevan väitöksen aihe liittyy Russellin logiikan historiaan. Äskettäin pidetyssä Filosofisen yhdistyksen kollokviossa hänen esitelmänsä aiheena oli "Assertio, kielto ja negaatio - Fregen uuden logiikan tarkastelua". Jatko-opintojensa ohella Anssi Korhonen on toiminut filosofian laitoksella tuntiopettajana.

Suomalaisista filosofeista Fregeä on viimeaikoina tutkinut erityisesti Leila Haaparanta, jonka väitös vuodelta (1985) oli otsikoitu Frege's doctrine of being.

 

Torstaina 19.2. klo 18-20 esitelmöitsijäksi on lupautunut professori Antti Aro aiheena Miksi kolesteroli ja lihavuus ovat ongelma nykypäivän ihmiselle ? Tieteiden talon sali 505.

Torstaina 26.2. klo 18-20 esitelmöi filosofian tohtori Johan Silén aiheena Bahaismi. Tieteiden talon sali 312.

Viimeksi mainituista aiheista lähemmin seuraavassa tiedotteessa.

Luonnonfilosofian seuran syyskokouksessa 27.11.2003 tehtyjen henkilövalintojen tuloksena seuran hallituksen kokoonpano alkavana vuonna on seuraava: puheenjohtaja dipl.ins. Paul Talvio, varapuheenjohtaja fil.lis. Tarja Kallio-Tamminen, sihteeri fil.lis. Seppo Laurema ja hallituksen muut jäsenet professori Eero Byckling, dipl.ins. Viljo Martikainen, dipl.ins. Heikki Mäntylä, dipl.ins. Jouko Seppänen, tekn.tri Heikki Sipilä ja lääket.lis. Jyrki Tyrkkö.

_____________________________________________

Seuran XVI toimintavuosi
Puheenjohtaja: Paul Talvio • Kyläkirkontie 19 • 00370 Helsinki • p. (09) 555 146 (k) Paul.Talvio@kolumbus.fi
Sihteeri: Seppo Laurema • Vanha Saunalahdentie 4 • 02330 Espoo • p. 801 5688 (k); 050-5410514 • fax 22869 266
Tieteiden talo: Kirkkokatu 6 • 00170 Helsinki • p. 22869 274 • p. 228691 (keskus) • p. 22869 265 (vahtimestari)
Sähköposti: lfs@protsv.fi Pankkiyhteys: Nordea Pankki Suomi Oyj, Helsinki-Kruununhaka, Tili n:o 101930-204652
Luonnonfilosofian seuran Internet-sivut:http://www.protsv.fi/lfs