Torstaina 25.3. klo 17.30 alkaen pidetään Tieteiden talon salissa 312 Luonnonfilosofian seuran vuosikokous. Virallisten vuosikokousasioiden käsittelyn jälkeen klo 18.15 alkaen esitelmöi filosofian maisteri Agnes Airola aiheena professori Charles P. Enzin vuonna 2002 ilmestynyt Wolfgang Paulin tieteellinen elämäkerta No Time to Be Brief.

Charles P. Enz (synt. 1925) on eläkkeellä oleva Geneven yliopiston teoreettisen fysiikan professori, joka toimi Wolfgang Paulin assistenttina tämän viimeisten elinvuosien aikana. Enz on vieraillut myös Suomessa ja hänen oli tarkoitus toimia vastaväittäjänä professori K.V. Laurikaisen väitöstilaisuudessa Oulun yliopistossa elokuussa 1997 ja hän osallistui siellä Laurikaisen kuoleman jälkeen järjestettyyn muistoseminaariin. Kirjalleen antamansa nimen No Time to be Brief Enz selittää johtuvaksi tarpeesta saada kirjatuksi Pauliin liittyvä muistitieto talteen ennen kuin se on liian myöhäistä.

Agnes Airola (synt. 1926) on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa v. 1954 ja hän on toiminut matemaattisten aineiden opettajana ja rehtorina mm. tänä vuonna 140 vuotta täyttävässä Jyväskylän tyttölyseossa sekä viimeksi Järvenpään lukiossa. Luonnonfilosofian seuran toimintaan Agnes Airola on osallistunut aktiivisesti seuran perustamisesta alkaen. Siinä yhteydessä hänessä myös heräsi kiinnostus Wolfgang Paulin elämään ja ajatteluun, joihin hän on tutustunut paitsi Laurikaisen luentojen ja julkaisujen perusteella myös muiden Pauliin liittyvien kirjojen välityksellä, kuten Writings on Physics & Philosophy by Wolfgang Pauli (ed. Charles P. Enz, K.V. Meyenn, 1994) sekä Wolfgang Pauli und C.G. Jung – Ein Briefwechsel 1932-1958 (ed. C.A. Meier, 1992) ja H. Atmanspacher, H. Primas, E. Wertenschlag-Birkhäuser: Der Pauli-Jung Dialog und seine Bedeutung für die moderne Wissenschaft (Springer, 1995). Agnes Airolan mukaan Charles P. Enzin Pauli-elämäkerta on loistavasti kirjoitettu ja sisältää runsaasti aineistoa lukuisiin seminaareihin. Internetissä Enzin Pauli-elämäkerrasta on löydettävissä mm. professori Valentine Telegdin Physics Today -lehdessä ilmestynyt englanninkielinen arvio.

Torstaina 1.4. klo 18-20 Professori (emer.) Martti Tiuri esitelmöi aiheena Suomen tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet
Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Suomen tulevaisuuden haasteet
Aika, jota elämme on verrattavissa aikaisempiin teollisiin vallankumouksiin, joista ensimmäisen aiheutti 1800-luvulla höyrykone ja toisen 1900-luvulla sähkö. Kolmas vallankumous 2000-luvulla johtuu tieto- ja tietoliikennetekniikasta (Information and Communication Technology, ICT). Tietojenkäsittelyn hinta on pudonnut 40 vuodessa alle tuhannesosaan ja tiedonsiirron hinta lähes miljoonasosaan. Vallankumous tulee jatkumaan vuosikymmeniä ICT:n tullessa käyttöön kaikissa toiminnoissa kuten sähkö 1900-luvulla. ICT:n seurauksia ovat tiedon merkityksen korostuminen ja globalisaatio. Maailman maat ovat siirtymässä tietoyhteiskuntaan, joka perustuu tiedon soveltamiseen eli osaamiseen ja uuden tiedon hankintaan eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Suomi on menestynyt mainiosti murroksen alkuvaiheessa. Kansainvälisesti Suomea pidetään yhtenä tietoyhteiskuntakehityksen johtavista maista. Suomen teknologiaosaamisen ja kilpailukyvyn on arvioitu olevan maailman huippua. Vienti on kasvanut 40 prosenttiin kansantulosta ja taannut Irlannin rinnalla monia EU maita nopeamman talouden kasvun ja hyvinvoinnin kehittymisen. Suomi on menestynyt, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Menestys jatkuu vain, jos tietoyhteiskunnan etenemisen aiheuttamiin haasteisiin, globalisaatioon ja osaamisen jatkuvaan parantamiseen pystytään vastaamaan. Esitys käsittelee haasteita ja toimia niihin vastaamiseksi.

Martti Tiuri (s. 1925) on kotoisin Turun läänin Koskelta ja valmistunut tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta v. 1960, minkä jälkeen hän toimi ensin Ohion yliopiston vierailevana professorina 1961-62 ja sen jälkeen vuoteen 1989 asti Teknillisen korkeakoulun radiotekniikan professorina sekä osittain samanaikaisesti TKK:n sähkötekniikan osaston johtajana ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina. Eduskunnan toimintaan Tiuri on osallistunut kokoomuspuolueen kansanedustajana 20 vuoden ajan vv. 1983-2003. Eduskunnassa Tiuri on toiminut mm. tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Hän on ollut myös Euroopan neuvoston (EN) Suomen valtuuskunnan jäsen 1989-2003 ja EN:n tiede- ja teknologiakomitean varapuheenjohtajana. Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtajana hän on toiminut pitkään. Opetus- ja tutkimustoiminnan sekä kansanedustajan tehtäviensä ohella Tiuri on toiminut monissa eri alojen hallinto- ja luottamustehtävissä kuuluen mm. vuodesta 1987 alkaen Yleisradion hallintoneuvostoon. Oman alansa erityiskysymyksiä käsittelevien julkaisujen ohella Tiuri on esitelmänsä aihepiiriin liittyen julkaissut mm. kirjat Tulevaisuus alkaa nyt (Otava 1984), Suomi matkalla tulevaisuuteen (Otava 1986), Maapallon mahdollisuudet (WSOY 1990) ja Tulevaisuus on toisenlainen (Gummerus 1999). Martti Tiurin lukuisat maltilliset ja toisaalta vankkaan asiantuntemukseen perustuvat mm. energiataloutta käsittelevät kannanotot tiedotusvälineissä ovat jääneet mieleemme tietoon ja tutkimukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän vertauskuvina.

Torstaina 15.4. klo 18-20 kirjailija Urho Ketvel esitelmöi aiheena De Scribenda Historia, historiankirjoituksen vaiheita historianfilosofian sovelluksena.
Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Urho Ketvelen esitelmän aihe De Scribenda Historia – historian kirjoittamisesta – liittyy hänen samannimiseen vastikään ilmestyneeseen yli 500-sivuiseen kirjaansa, jonka sisältöä hän ystävällisesti on lupautunut esittelemään. Kirjan aiheena on historianfilosofia, toisin sanoen se miten historiaa on kirjoitettu tai pitäisi kirjoittaa, historiantutkimuksen metodien ja tavoitteiden tietoteoreettinen selvittely ja historiallisten tapahtumien lainmukaisuuksien tutkiminen.

De Scribenda Historia jakaantuu sisältönsä puolesta kahteen osaan. Kirjan alussa Ketvel luo katsauksen siihen miten historiaa tähän mennessä on kirjoitettu. Sen jälkeen hän tarkastelee erikseen kaikkia niitä kysymyksiä, jotka historiallisiin tapahtumiin voivat vaikuttaa ja jotka historian kirjoittamisessa tulisi ottaa huomioon: historian suunta, syyn ja seurauksen laki, myytit, arvot, merkitykset, periodit, sivilisaatio, totuus ja todellisuus, yleistäminen, vertaileminen, henki, ihmisluonto jne. Kirjaan liittyy kattava lähdeluettelo ja henkilöhakemisto.

Kun tämä oleellisesti historiatieteisiin liittyvä aihepiiri nyt tuodaan esille Luonnonfilosofian seuran foorumilla herää kysymys siitä miten tämä asia liittyy luonnonfilosofiaan tai luonnontieteisiin? Ehkä enemmän kuin ensi näkemältä voisi ajatella, ainakin silloin jos historialliset tapahtumat halutaan nähdä luonnonilmiöinä. Ajatus historiatieteiden kytkemisestä luonnontieteisiin ei ole Ketvelille vieras. Osoituksena siitä ja ehkä samalla ilmauksena tekijän aktiivisesta osallistumisesta Luonnonfilosofian seuran toimintaan kirjassa on useita viittauksia mm. fysiikan tutkijoihin.

Urho Ketvelen kirjaa lukiessa tulee vakuuttuneeksi siitä, että aihepiiri on tekijälle läheinen ja kirjassa esitetyt mielipiteet ovat syntyneet vuosikausia jatkuneen ajattelun ja tutkistelun sekä toisaalta ammatillisesti pätevien historian tutkijoiden kanssa käydyn mielipiteenvaihdon tuloksena. Siinä mielessä kirjan voidaan katsoa edustavan tekijänsä eräänlaista henkistä testamenttia. Ketvel tarjosi kirjaansa Yliopistopainon julkaistavaksi. Se olisi kuitenkin edellyttänyt niin huomattavaa aineiston karsimista, ettei hän siihen voinut suostua. Sen tähden hän kustansi kirjan painatuksen itse. Tekijän mukaan kirja ei ole ensisijaisesti tarkoitettu kirjakauppoihin vaan apuvälineeksi historian tutkijoille ja muille siitä kiinnostuneille henkilöille. Kirjaa on saatavissa tekijältä ja Luonnonfilosofian seuran sihteeriltä omakustannushintaan 30 euroa/kpl.

Urho Ketvel (s. 1923) on kotoisin Jyväskylän maalaikunnasta ja hän on opiskellut mm. kieliä ja filosofiaa Turun, Helsingin, Wienin ja Napolin yliopistoissa. Varsinaisen elämäntyönsä Ketvel on suorittanut vv. 1960-86 Finnairin teknillisen osaston palveluksessa. Osittain samanaikaisesti hän on toiminut vapaana kirjailijana julkaisten kaunokirjallisia teoksia sekä niiden pohjalta dramatisoituja radio-, televisio- ja teatterisovituksia.

Urho Ketvelen erityinen kiinnostuksen kohde tieteiden alueella jo puolen vuosisadan ajan on ollut historia. Matka Ravennaan ja tutustuminen siellä olevaan keisarinna Galla Placidian mausoleumiin vuonna 1957 herätti kiinnostuksen myöhäisantiikin historiaan ja uusplatonilaisuuden myöhempään vaiheeseen, mikä on tuonut hänelle useita professoritason tuttavuuksia mm. Barin, Perugian, Madridin, Pariisin ja Jerusalemin yliopistoissa. Toiminta Finnairin palveluksessa helpotti pääsyä Etelä-Euroopan ja Lähi-idän historiallisiin kohteisiin. Konkreettisena tuloksena tästä harrastuksesta ilmestyi v. 2000 Yliopistopainon kustantama kirja Galla Placidia, Myöhäisantiikin vaikuttajanainen. Jo parikymmentä vuotta sitten kiinnostus historiaan alkoi kohdistua yhä enemmän niihin yleisiin tekijöihin, jotka ohjaavat historiallista kehitystä ja historian kirjoitusta. Tämän tutkistelun tuloksena on nyt valmistunut De Scribenda Historia, historiankirjoituksen vaiheita historianfilosofian sovelluksena (2004).

Luonnonfilosofian seuran toiminnassa mukana olleille Urho Ketvel on tuttu henkilö seuran perustamisajoilta asti. Hän on myös toiminut seuran hallituksessa ja varapuheenjohtajana sekä ollut mukana toimittamassa seuran vuosikirjoja.

Torstaina 22.4. klo 18-20 dosentti, teologian tohtori Matti Kotiranta esitelmöi aiheena Huomioita venäläisestä klassisesta filosofiasta – millaista filosofia Venäjällä oli ennen kuin marxilaisuus mullisti yhteiskunnan?
Tieteiden talon sali 312, Kirkkokatu 6, Helsinki.