Torstaina 28.11. klo 18-20 Akatemiaprofessori Antti Kupiainen esitelmöi aiheena Kaaosteoria.
Tieteiden talon sali 104. Kirkkokatu 6, Helsinki.

Kreikkalaisessa mytologiassa kaaos (c a o s ) tarkoitti ennen maailman syntyä vallinnutta järjestymätöntä tilaa, josta syntyi järjestynyt kosmos (k o s m o s ). Tieteellinen kaaosteoria, joka pyrkii löytämään säännönmukaisuutta näennäisesti satunnaisista ilmiöistä, on viime vuosina löytänyt käyttöä mitä erilaisimmilla elämänalueilla, paitsi luonnonilmiöihin liittyen fysiikassa, meteorologiassa ja biologiassa myös ihmisen toiminnan piirissä kuten tekniikassa, yhteiskunta- ja taloustieteissä, lääketieteessä, psykologiassa ja jopa taiteessa.

Antti Kupiainen totesi virkaanastujaisesitelmässään 4.11.1992: "Modernin projekti on umpikujassa ja suurten kertomusten aika on ohi. Maailmankuvamme on pirstoutunut ja totuuden käsite sumentunut. Näin kuulee sanottavan yhä useammin. Jopa tieteellisen maailmankuvamme jalustojen, matematiikan ja fysiikan, on vallannut kaaos, epäjärjestys ja indeterminismi. Tieteessä perinteisesti vallinnut kausaliteetin, ennustettavuuden ja kontrollin ideaali on murentunut jälkimodernin kaaoksen teorian kehityksen myötä. Nobelisti Ilya Prigoginea siteeraten elämme maailmassa, jossa determinismi on poikkeus ja sattuma sääntö." (Arkhimedes -lehti 4/1992). Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Kupiainen luonnehtii kaaosteorian keskeisiä periaatteita seuraavasti:

"Kaaosteoria juontaa juurensa ranskalaisen matemaatikon Henri Poincarén viime vuosisadan alussa tekemiin taivaanmekaniikan tutkimuksiin. Poinceré havaitsi, että kolmen kappaleen liike saattaa olla niin mutkikasta, että sen ennustaminen käy käytännössä mahdottomaksi. Sittemmin tätä systeemin liikkeen sensitiivistä riippuvuutta alkuehdoista ryhdyttiin kutsumaan kaaokseksi. Havaittiin, että kaaos on yleinen ilmiö hyvinkin yksinkertaisissa deterministisissä systeemeissä ja johtaa siihen, että niiden käyttäytyminen näyttää satunnaiselta. Näin sattuma ja välttämättömyys eivät ole toisensa poissulkevia vaan sattuma voidaan ymmärtää determinismistä käsin. Kaaosteoria ei kuitenkaan ole sumentanut totuuden käsitettä eikä nakertanut tieteellistä maailmankuvaa. Päinvastoin, se on tuonut suuren joukon uusia ilmiöitä determinististen selitysten piiriin".

Antti Kupiainen on syntynyt v. 1954 Varkaudessa ja valmistunut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1973. Hän opiskeli teknillistä fysiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen diplomi-insinööriksi v. 1976 ja on myös suorittanut v. 1980 Doctor of Philosophy -tutkinnon Princetonin yliopistossa USA:ssa. Helsingin yliopistossa Kupiainen on toiminut tutkijana teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksella 1980-88, teoreettisen fysiikan dosenttina 1982-91 ja matematiikan professorina vuodesta 1991 alkaen. Suomen Akatemian akatemiaprofessorina hän on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Vierailevana professorina Kupiainen on ollut mm. Harvardissa, Princetonissa, Rutgersissa ja Pariisissa. Antti Kupiainen on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen ja hänellä on yli 100 matematiikan alaan liittyvää julkaisua.

Kaaosteoriaa on käsitelty mm. seuraavissa kirjoissa:
James Gleick: Kaaos. Tieteen kolmas vallankumous, suomentanut Raimo Keskinen, Art House 1989.
David Ruelle: Sattuma ja kaaos, suomentanut Kimmo Pietiläinen, Art House 1992.
Ivar Ekeland: Ennakoimattoman matematiikka, suomentaneet Klaus ja Helka Vala, Art House, 3. painos 2001.
Malcolm E. Lines: Jättiläisen harteilla, suomentanut Veli-Pekka Ketola, Art House 2000.
John L. Casti: Yllätysten tiede, suomentanut Kimmo Pietiläinen, Art House 1997.
Ilkka Karanta & Jouko Seppänen: Kaaostutkimus ja tietotekniikka. Katastrofeja, attraktoreita ja fraktaaleja. Suomen tekoälyseuran julkaisuja 4, 1994.

Teknologian kehityksen rinnalle tarvitsemme laajempaa ymmärrystä siitä mitä ihminen on ja mitkä ovat inhimilliset kehitysmahdollisuutemme. Suurimmat keksinnöt eivät ehkä tulekaan tulevaisuudessa luonnontieteistä vaan psykologiasta.

Psykologian vallankumous on se, että ymmärrämme miten syvästi ihmisen psyyke on osa elämäämme yhteiskunnassa ja universumissa. Ajattelu, tunne ja tahto ovat yhtä primäärejä todellisuuden selittämisen lähtökohtia kuin aivot tai materia. Uudet hätkähdyttävät tutkimukset osoittavat myös, että intentionaalisuus ja tahto vaikuttavat muokkaavasti aivotoimintaan. Tony Dunderfelt osoittaa miten psykologian kehityksessä ollaan tällä hetkellä vedenjakajalla; aivotutkimus edistyy nopeasti ja samalla ymmärretään ihmisen tietoisuuden eri (henkisiä) ulottuvuuksia paremmin kuin ennen. Esimerkkinä luonnontieteellisen ja fenomenologisen tutkimusperinteiden yhteistyöstä tutustutaan uuteen hoitomuotoon, jossa tuloksekkaasti on hoidettu asiakkaita, joilla on vaikea obsessiivis-kompulsiivinen oireyhtymä.

Tony Dunderfelt on julkaissut mm. seuraavat kirjat:
Elämänkaaripsykologia: lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen WSOY 1991, 9. uudistettu painos 1999 ; Psykologia, osa 5, yksilöllinen ihminen WSOY 1993, 2001; Naisen ja miehen maailma: miten opin ymmärtämään toista sukupuolta Dialogia 1996 (ruotsinkielisenä 1997); Henkilökemia: yhteistyö erilaisten ihmisten välillä 1998 (myös ruotsinkielisenä) ; Apokalypsis - maailmanlopun pelot ja uuden maailman unelmat Dialogia 1999 (yhdessä Martti Mäkisalon kanssa); Intuitio ja tunneviestintä: ihmisten välinen näkymätön yhteys Dialogia 2001. Lähipäivinä on tulossa julkisuuteen Seitsemän avainta hyviin henkilökemioihin.

Tulevan tammikuun 8 – 12 päivinä Helsingissä järjestetään Tieteen päivät 2003. Päivien yleisteemaksi on nimetty Tiede ja muutos – aaveet ja haaveet. Oheisena on Tieteen päivien ohjelma pähkinänkuoressa keskiviikosta 8.1. sunnuntaihin 12.1. Pääosa tilaisuuksista on Porthanian luentosaleissa I – IV (Yliopistonkatu 3).

Tarkempia tietoja Tieteiden yön ja muiden Tieteen päiviin liittyvien tapahtumien ohjelmasta on osoitteessa http://www.tsv.fi/tieteenpaivat .

Seuran XIV toimintavuosi
Puheenjohtaja: Paul Talvio • Kyläkirkontie 19 • 00370 Helsinki • p. (09) 555 146 (k) Paul.Talvio@kolumbus.fi
Sihteeri: Seppo Laurema • Vanha Saunalahdentie 4 • 02330 Espoo • p. 801 5688 (k); 050-5410514 • fax 22869 291
Tieteiden talo: Kirkkokatu 6 • 00170 Helsinki • p. 22869 274 • p. 228691 (keskus) • p. 22869 265 (vahtimestari)
Sähköposti: lfs@protsv.fi Pankkiyhteys: Merita Pankki Oy, Helsinki-Kruununhaka, Tili n:o 101930-204652
Luonnonfilosofian seuran Internet-sivut: http://www.protsv.fi/lfs