Porthan-Seuran
perustivat 27.5.1936 Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan
professorit.

Henrik
Gabriel Porthanin esimerkin mukaisesti Seura on monitieteinen yhdistys,
jonka tarkoituksena on edistää oppihistoriallista erityisesti Turun
Akatemian aikaan ja Porthaniin liittyvää tutkimusta. Tätä tarkoitusta se
pyrkii toteuttamaan järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia,
toimittamalla aikakauskirjoja, julkaisemalla tutkimuksia sekä
avustamalla tieteenharjoittajia (Ote seuran säännöistä)>
Säännöt
Seuran toimintamuodot ovat
julkaisutyö sekä esitelmä- ja luentotilaisuudet.
Seuran päätehtävä on ollut Henrik
Gabriel Porthanin koottujen teosten (Opera omnia)
julkaisemisen. Ensimmäinen osa ilmestyi v. 1939 Porthanin syntymän
200-vuotismuiston merkeissä; viimeinen osa (XIII) ilmestyi v. 2007. Vuonna 2008 seura on perustanut
verkkojulkaisun Auraica.
Seuran muuksi
toiminnaksi ovat vakiintuneet vuosittaiset kevät- ja syyskokoukset
ja niiden yhteydessä pidetyt
esitelmät.
70
vuoden aikana seuran kokouksissa on esitetty puolen
toistasataa esitelmää, Porthanin hengen mukaisesti hyvin monilta eri
aloilta: suomalaisesta kansanperinnöstä ja suomen kielestä, Suomen
historiasta, aatehistoriasta, filosofiasta, Turkuun ja sen
ympäristöön liittyvistä aiheista, arkkitehtuurista,
maantieteestä, luonnonilmiöistä, lääketieteestä jne.
—
Seura on muuttunut humanistisesta oppihistorialliseksi ja
monitieteiseksi yhdistykseksi.
Jäsenet: Seura kutsuu työjäsenikseen ansioituneita
kotimaisia tieteenharjoittajia ja kirjeenvaihtajajäsenikseen
huomattavia ulkomaisia tiedemiehiä. Seura voi myös kutsua
kunniajäseniä, ja kaikki asianharrastajat voivat liittyä seuran
vuosijäseniksi tai kannattaja–jäseniksi. Seuralla on 2
kunniajäsentä, 159 työjäsentä, 35 kirjeenvaihtajajäsentä ja 11
vuosijäsentä.
|
H.G.Porthan
(1739-1804)
Henrik
Gabriel Porthan
(8.11.1739 - 16.3.1804) Turun Akatemian
humanisti, s. Viitasaarella
kirkkoherran poikana, opiskeli Turun Akatemiassa, puolusti
väitöskirjaansa Relevationi quid debeat philosophia nostra v.
1758, Turun Akatemian kirjastonhoitaja 1772-1777 ja kaunopuheisuuden
professori 1777-1804.
«1700-luvun viimeisiä vuosikymmeninä Akatemian professori suorastaan
antoi nimen kokonaiselle aikakaudelle. Suomen sivistyshistoriassa ns.
kustavilaista aikaa sanotaan Porthanin ajaksi. Henrik Gabriel Porthan
loi ajan kulttuuri-ilmapiirin ja edisti merkittävästi taloudellista
kehitystä. Hän oli Suomen historiantutkimuksen ja maantieteen isä,
uranuurtaja kansanrunoudentutkimuksen, kielentutkimuksen ja
kasvatustieteen alueilla. Porthania voi myös sanoa Suomen ensimmäi-seksi
lehtimieheksi, kun hän neljännesvuosi-sadan toimitti maan ensimmäistä
sanomalehteä, Åbo Tidningaria». (Seikko Eskola, Suomen
professorit [Professoriliitto 2000], s. XXVI).
Porthan oli suosittu opettaja, jonka aate-maailmaan vaikuttivat
uushumanistiset virtaukset. V. 1779 hän teki merkittävän tutkimusmatkan Göttingeniin. Porthan luennoi retoriikasta, runoudesta ja
antikviteeteista latinaksi ja ruotsiksi. Lisäksi hän opetti mm.
filosofiaa, psykologiaa, kasvatusoppia ja historiaa (F. M. Franzén,
Minne af kanzlirådet Henrik Gabriel Porthan).
Porthan julkaisi väitöskirjasarjoina tutkimuksia Suomen
kansanrunoudesta, kielestä ja murteista sekä keskiajan
historiasta. Hänen tunnetuimmat teoksensa
ovat De Poësi Fennica, jossa hän mm. kumosi käsitykset suomen
ja heprean sukulaisuudesta, Historia Bibliothecae Academiae Aboënsis ja päätyö 56 väitöskirjan sarjana vv. 1784-1800 ilmestynyt Paavali Juustenin Suomen Piispainkronikan selitysteos M. Pauli Juusten
Chronicon Episcoporum Finlandensium.
Porthan matkusti runsaasti Suomessa. Hän keräsi systemaattisesti tietoja
Suomen paikkakunnista ja korjasi Suomea koskevaa tietoutta ajan
maantieteen oppikirjoissa. Porthan oli panemassa alkuun Suomen
Talousseuraa v. 1797 ja v. 1770 hän perusti ystävineen Aurora-seuran ja
toimitti tämän julkaisemaa Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar
Utgifne af Et Sällskap i Åbo.
Ks.
Porthanin
elämäkerta Kansallisbiografiassa (Kari Tarkiainen).
"Lumen
litterarum ac philosophiae superstitioni & fanaticismo valide utique
obsistit"
(Porthanin val(a)istusteesi, v. 1788)
|